Taiteilijat | Kesä 2022
Tutustu alta kesän 2022 taiteilijoihimme. Päivitämme esittelyitä taiteilijoista kevään ja alkukesän mittaan.
pasi eerik karjula
Lisätietoa taiteilijasta: www.pasi-eerik-karjula.fi.
kaarina kellomäki
Kaarina Kellomäki, s. 1943, on tekstiilitaiteilija ja taiteen maisteri. Vuonna 1965 alkanut ja yli kaksikymmentä vuotta jatkunut suunnittelijan ura tuotti huomattavan määrän painokangasmalleja kotimaisille ja ulkomaisille tekstiilitehtaille — Marimekko, Finlayson, E. Helenius, ruotsalaiset Borås Wäfveri ja Almedahl ja monet muut. Taideteollisen korkeakoulun painokangassuunnittelun opettajana 1973-2005; lehtori 1988 alkaen ja muoti- ja tekstiilitaiteen osastonjohtajana 1995-98.
Suunnittelutyön ja opetuksen rinnalla Kellomäki on ollut ja on edelleen osallistuva taiteilija. Ilmaisu on kehittynyt perinteisen tekstiilitaiteen keinoista installaatioihin ja jäte- ja kierrätysmateriaalin käyttöön. Kellomäki pyrki näin jo 1990-luvulla herättämään huolta vastuuttomasta roskaamisesta ja ympäristön vahingoittamisesta. Tämä kiinnosti kansainvälisesti ja johti kutsuihin osallistua merkittäviin näyttelyihin. Kellomäki olikin vuosituhannen vaihteen vuosikymmeninä eräs aktiivisimmista ulkomaisiin näyttelyihin osallistuneista suomaalaisista tekstiili- ja ympäristötaiteilijoista. Taideteollisen korkeakoulun ylioppilaskunnan Vuoden opettaja -tunnustuspalkinto 1987 ja Tekstiilitaiteilijat TEXO:n Vuoden tekstiilitaiteilija 2005. Elämänkertateos Ahkera ja aikaansaapa, Tekstiilitaiteilija Kaarina Kellomäen muistelmat, Helsinki 2021.
Ohessa kuvat Kaarinasta sekä hänen teoksestaan ”Sun on the Lawn”, Runcorn, Englanti 1996.
satu mattsson
“Olen tekijänä varsin ailahteleva, johtunee ehkä pomppivasta innostumisesta.
Kaikki uusi kiinnostaa – tekniikka, materiaalit ja niiden yhdistely. Olen taide -ja sistuslasialan artesaani, lasin eri tekniikat – sulatus, lyijykisko, mosaiikki, patè de verre kiinnostavat kovasti, mutta rakastan savitöitä, ompelua, kaikenlaista näpertelyä ja maalaamista…
Varsin innostunut olen mehiläisvahamaalauksesta – encaustic- art- mehiläisvahalla teen sekä kortteja, että isompia töitä.”
Alla Satun työt lasiapplikaatio Tulilintu, lyijykiskolasityö Virtaus ja Mehiläisvahatyö.
sirpa mäenpää
”Olen “tupla lasiartesaani” eli olen suorittanut Ikaalisten käsi- ja taideteollisessa Sisustus- ja taidelasi- sekä Korusuunnittelu ja valmistus- tutkinnot. Ennen lasielämää olen työskennellyt kaupan alalla monia vuosia.
Valmistan kotiverstaassani sulatuslasi, kuparifolio ym. lasitöitä. Rautaromu herättää monenmoisia mielikuvia ja sitä yhdistelen lasin kanssa.
Teen myös koruja kierrätysmateriaaleista ja harrastan ikonimaalausta.”
Kuvassa Sirpan rauta- ja sulatuslasityö Pessi ja Illusia.
Mirja ilkka
”Alan maalata usein jotain luontoon liittyvää joka työskentelyn aikana abstrahoituu. Muodot ja värit saavat uusia merkityksiä työn edetessä. Toistan aikani jotain ideaa, kunnes se on loppuun käsitelty, sitten on tarve lähestyä jotain muuta. Se voi tarkoittaa muutosta tekniikassa, väreissä, aiheissa, muodoissa tai esimerkiksi muutosta töiden koossa. Taiteen tekemisen idea minulle on löytää aina jotain uutta.”
Mirja Ilkka (s.1981) asuu ja työskentelee Helsingissä. Hän on kotoisin Virroilta.
Minna iso-lähteenmäki
“Olen Minna Iso-Lähteenmäki, 1963 Tyrväällä syntynyt, tamperelainen kuvantekijä.
Maalaan pääasiassa öljymaaleilla ja käytän pohjana puuta tai perinteistä kangasta. Puu on jo sinänsä kaunista, sileää ja kestää kaikenlaista työstämistä. Pleksillekin olen toisinaan maalannut akryylilla. Teen myös syväpainografiikkaa ja olen viime vuosina perehtynyt lisäksi digitaaliseen grafiikan mahdollisuuksiin.
Jossain vaiheessa aloin löytää töistäni yhä enemmän naivistisia piirteitä ja olenkin sittemmin ollut mukana useissa naivistinäyttelyissä koti -ja ulkomailla.
Maalausteni aiheet tulevat monesti kasvi – ja eläinmaailmoista ja inspiroidun kaikenlaisista euforisista luontokokemuksista.
Puutarhamme on rantapaikka, jossa ajatus kulkee parhaiten ja kuvia syntyy. Siellä on touhua ja elämää öin ja päivin, aamusta iltaan. Maailmoja löytää jopa ruohonkorsien ja neulasten välistä . Täällä kasvaa iloa ja hyväntuulisuutta, joka on mielen tasapainon ja elämisen taiteen perusta. Ulkomaailma vaimenee ja sisäinen ilo ja optimismi alkaa kukkia tämän paikan kokemustarkkailijalla. Ympärillä puut suhisevat tuulessa ja metsän siimeksessä on kaikki se rauha, jota sydän on valmis puolustamaan.
Kaukana toisaalla, virtaavat joet ja kuohuvat kosket, jotka viitoittavat kesäisille kalareissuille pohjoiseen, aina jäämerelle asti. Mittakaavat vaihtuvat ja horisontti pakenee välillä ulottumattomiin. Etäisyydet kasvattavat ja voimistavat sisäisesti.
Kerään luonnosta kiviä , kasveja ynnä muita materiaaleja malleiksi sekä käytän myös muistia, mielikuvia ja valokuvia apuna . Kuvamaailmoihin ilmestyy usein myös mausteeksi jotain maaseudun lapsena koettua, vahvaa, elämyksellistä ja nostalgista.”
Kuvassa Minnan pigmenttivedostyö Yön selfie.
Sauli ISO-LÄHTEENMÄKI
“Kuva-aiheissani lähestytään usein luontoa ja eläimiä. Metsiä, virtaavia vesiä, vuoria ja taivaita, sammakoita, lintuja ja liskoja tai merta ja kukkia.
Työstän aiheitani pois todellisuudesta omanlaiseeni muotokieleen. Teokseni ovat enemmänkin kuvia suhteesta ympäröivään, kuin sen kuvittamista.
Toteutan teokseni pääasiassa syväpainografiikkana ja öljymaalauksina sekä yhdistellen näitä tekniikoita keskenään. Julkisia teoksia olen valmistanut myös mm. alumiiniin, betoniin ja teräkseen.
Asun Tampereella Pyhäjärven rantamaisemassa ja työskentelen Nokialla Nanso-Talon kolmannessa kerroksessa. Valmistuin Kuvataiteilijaksi 1984 ja olen siitä lähtien toiminut ammatissa. Teoksiani on ollut esillä monissa yksityis- ja yhteisnäyttelyissä sekä kotimaassa, että ulkomailla. Teoksiani on lukuisissa yksityisissä ja julkisissa kokoelmissa sekä Suomessa että ulkomailla.
Virroille valikoitui teoskokonaisuus muutamalta viime vuodelta.”
Alla Saulin työt hyvä siirto ja luonnonvalintoja.
tuukka peltonen
”Olen tehnyt puupiirroksia hieman yli kaksikymmentä vuotta. Tuon ajan teosteni lähtökohta on pysynyt melko samana. Kuvissani esiintyvät hahmot ovat kulkeneet kanssani pitkän matkan. He kulkevat valtavirran laidoilla häiritsemättä ketään. Elämä ei ole heille suoritus tai päämäärä, sen tilalle on tullut jotain paljon olennaisempaa. Heille yhteistä on odotuksen tunnelma. Jotain on tapahtumassa.
Teokseni saavat usein innoituksen kuuntelemastani musiikista tai kirjoista, joita olen lukenut. Ne toimivat lähtökohtana teokselle. Pidän estetiikasta, joka kumpuaa marginaalista. Valtavirran laidalla on usein impulsiivista vapautta. Riippumattomuutta, joka ilmentää kokonaisvaltaista asennetta.”
Tuukka Peltosen puupiirroksia yhdistää odotuksen tunnelma. Jotain on tapahtumassa. Teosten hahmot, usein yhteiskunnan ulkopuoliset, ovat kulkeneet tekijänsä kanssa pitkän matkan. Peltosen estetiikka kumpuaa marginaalista. Valtavirran laidalta löytyy impulsiivista vapautta ja riippumattomuutta, joka ilmentää kokonaisvaltaista asennetta. Musiikista ja kirjoista innoituksen saava Peltonen kertoo sukupolvensa tarinaa omasta näkökulmastaan.
Kuvissa Tuukka sekä hänen teoksensa ”Before the Dawn”, 2021, puupiirros, 59 x 79 cm.
eila pilvenpalo
”Hei, olen Eila Pilvenpalo, ”Atskissa opiskellut kuvisope”.
Tammelan kansakoulussa opettaja Tammiston piirustuskerhossa löysin kutsumukseni, jonka toteuttaminen on kyllä vaatinut sinnikkyyttä. Valmistumisen jälkeen jäi jano tietoon ja tekniikoihin, joita erilaiset kurssit on tarjonneet työn ohessa. Jäätyäni eläkkeelle löysin valimoon ja jäin koukkuun pronssivaluun, jota tein täyspäiväisesti parisenkymmentä vuotta – oikeastaan palasin alkuun: olinhan alle kouluikäisenä veistellyt kavereille porkkanapenkin aarteista posliininuken korvaajia.
”Porkkanaposliini” opetti nahistuen kaiken katoavuutta – toisin kuin pronssit, ”jotka säilyvät ja kertovat meistä, vaikka katoaisimme pallolta”
Tiede 1/2008
Aihemaailmani on läheltä: lapset, tanssi, parisuhde ja median lähelle tuomat koskettavat uutiset, joita on pakko työstää vaikkapa pronssivalun haastavalla tekniikalla. Taidenuuttilan kesiin on ollut ilo osallistua jo vuodesta 2003 ulkona installaatioin (yläkuva paviljongissani ”Keinulattia pilvissä, poisnukkuneille”) ja galleriassa pienoisveistoksin.”
olli räty
”Olen harrastanut piirtämistä ja maalaamista lapsuudesta lähtien. Kuvanveisto tuli rinnalle, kun Helsingin työväenopistossa muodostui kiinteä ryhmä kuvanveistäjä Anja Juurikkalan ympärille (1979 – 1988).
Puoliso Leenan kanssa perustettiin Nuuttigalleria vuonna 2000. Nimi Taide-Nuuttila tuli käyttöön vuodesta 2006 alkaen. Leena ja Olli olivat sen ainoat vakituiset toimijat 2016 saakka, jolloin he lopettivat yrityksen toiminnan. Olli nimettiin yhdeksi Pirkanmaan ITE-taiteilijaksi 2017. Teoksia ITE-taiteen museossa Kokkolassa ja Kokkolan kaupungin Museopihassa.”
Omat näyttelyt
galleria Theodor, Loviisa 2019 ja 2021
Strömforsin ruukki, Loviisa 2017
Aiemmin: Helsinki galleria Nova 1995 ja galleria Momono 2012;
Virrat kaupungin galleria 1999 ja Nuuttigalleria 2001;
Tapolca, Unkari 1997;
Severomorsk ja Murmansk, Venäjä 1999
Ryhmänäyttelyt (keskeiset)
Nuuttigallerian/Taide-Nuuttilan kesänäyttelyt 2002 – 2016 sekä 2020 ja 2021
Taidepiha osana Loviisan avoimia puutarhoja 2018 – 2020
ITE-taiteen näyttelyt Tampereen taidemuseossa, Toijalassa ja Loviisassa 2017
Nuutti-ryhmän näyttelyt Prahassa 2005 ja Osakassa 2014
Nuorten näyttely Suomenlinnassa 1966
päivi somppi
”Olen syntynyt Vaasassa 1973. Valmistuin taidegraafikoksi Kankaanpään taidekoulusta joulukuussa 1996. Asun Virroilla yhdessä aviopuolisoni taidegraafikko Tuukka Peltosen ja kolmen lapsemme kanssa. Kotimme on Jäähdyspohjan kylän entinen kansakoulu jossa on tilat meidän kummankin työhuoneille ja perheemme asunnolle. Perheeseen kuuluu myös basenji -rotuisia koiria.
Teokseni ovat syväpainografiikkaa ja niissä käyttämäni tekniikat etsaus (viivasyövytys) ja akvatinta. Laattamateriaalini on kupari ja yhtä teosta varten valmistan kaksi painolaattaa. Jokaisessa teoksessa on käytetty kahta väriä, yhtä kummallekin laatalle. Valmiilta laatoilta vedostan sarjan samoilla väreillä samalle paperille tehtyjä taidegrafiikan vedoksia.”
Päivi Sompin teosten kuvasanoma on toisaalta yleistä ja ikiaikaista, toisaalta lähellä taiteilijan ja katsojan omaa arkipäivän ikonografiaa. Puut, koirat ja veneet vasten taustan auringon, kuun ja tähtien elävöittämää tuntematonta luovat kuviin elämänmakuista mystiikkaa. Tästä arvoituksellisuudesta syntyy lumous.
(Anne Paldanius)
Alla Päivin teokset pieni omenavartio, pienen neilikkapuun vartijat ja pieni auringonkukkamatka.
marje viitala
“Sinisessä pehmeässä valossa annan kuvamaailmani hahmojen kertoa omaa tarinaansa. Luonto luo omia hiljaisia verkkojaan, antaen valon heijastaa tunteita. Taide saa muotonsa elämästä ja ajatukset kiteytyvät näkymättömästä näkyväksi. Uni- ja valvemaailma sekoittuvat filosofian ja runon kaltaiseksi.
Tekniikkana käytän 1500-luvulla kehitettyä syvä- ja 1300-luvulla kehitettyä kohopainografiikkaa: etsausta ja puupiirrostekniikkaa. Toisinaan kokeilen muitakin materiaaleja. Se irrottaa työskentelyä tutummista askeleista, ja herättää aina jotain uutta tukien vanhaa. On välillä mentävä kauemmaksi, jotta pääsee takaisin lähelle.
Metalligrafiikassani yksi kantavia teemoja on valo pimeydessä. Valo voi olla joko konkreettista tai henkistä. Etsaukset piirrän suoraan laatalle luonnostelematta; teen teokset flow -ajatuksella, annan kuvalle tilaa hengittää ja ajatusten viedä. On tärkeää, että alitajunta puhuu vapaasti. Työstän valmista aihiota monotypiamaisin keinoin ja haen siihen valopisteitä, tooneja. Työ elää jokaisen vaiheen kautta lopulliseen muotoonsa.
Linokaiverruksissa minua kiehtoo vahva voimakas kerronta, muotokieli. Valo kaipaa aina varjon tullakseen esiin. Kuvat ovat surrealistista kerrontaa, missä leikillisyydellä on osansa.”
Marje Viitala on kolmannen polven kuvataiteilija ja taidegraafikko. Viitala on syntynyt Sastamalassa ja työskentelee nykyisin Tampereella. Taidekoulutuksen hän on saanut Kankaanpään taidekoulussa, graafisella linjalla. Näyttelyihin Viitala on osallistunut niin Suomessa kuin ulkomailla, mm. Portugalissa, Bulgariassa ja Japanissa. Viitalan teoksia on mm. Tampereen taidemuseon, Sastamalan kaupungin ja Nokian kaupungin kokoelmissa. Viitala on jäsenenä Suomen Taidegraafikot ry:ssä, Suomen puupiirtäjissä, Tampereen taiteilijaseurassa. Hän toimii myös luottamustehtävissä eri järjestöissä.
Kuvassa Marjen teos Tyhjän tilan kuvaelma II, etsaus 2021.